Suomessa syntyy noin 650 000 tuhat kiloa biotuhkaa joka vuosi, kuitenkin suurin osa tästä määrästä läjitetään kaatopaikoille, meluvalleiksi ja sellaisiin kohteisiin, jotka eivät vastaa kiertotalouden määritelmää. Biotuhka siirretään vaan paikasta A paikkaan B ja tuhkan vastaanottaja saa siitä sievoisen summan rahaa. Heitämme hukkaan joka vuosi yli 20 miljoonan euron arvoisesti hyvää ja toimivaa metsälannoitetta! Ei kuulosta kovin järkevältä?
Rakeistettu biotuhka – vihreämpi vaihtoehto
Suomessa rakennetaan ja on suunnitteilla lisää biovoimalaitoksia, joissa tullaan polttamaan biomassoja, puuta, haketta, kuorta ja turvetta. Biotuhkaa tulee syntymään lähitulevaisuudessa reilusti yli 700 000 tuhatta kiloa vuodessa. Rakeistamalla ja terästämällä biotuhkaa esimerkiksi boorilla siitä saadaan hyvää metsälannoitetta peltolannoitustakaan unohtamatta.
Rakeistetun biotuhkalannoitteen vaikutusaika on yli 20 vuotta, jopa 30 vuotta. Kun kemiallisen lannoitteen vaikutus alkaa hiipumaan yli 10 vuoden jälkeen, rakeistettu biotuhka parantaa vaan juoksuaan ja vaikuttaa ja tehostaa metsän kasvua vielä reilusti yli 20 vuoden ajan. ”Lannoitus pitäisi pystyä toteuttamaan niin, ettei vesistökuormitus kasva. Tuhkan kierrätys olisi erittäin tehokas tapa lisätä puuston kasvua”, kertoi LUKE:n professori Antti Asikainen Maaseudun Tulevaisuudessa 16.10.2017.
Suomessa on soita noin kymmenen miljoonaa hehtaaria, joista puolet olisi hyödynnettäviä suometsiä. Vuosittain kertyvällä biotuhkamäärällä voisi lannoittaa noin 200 000 hehtaaria metsää, joten kaikki Suomessa syntyvät biotuhkat saataisiin lannoitteina kiertoon suometsiin niin halutessamme!
Rakeistettu biotuhkalannoite on turvallinen ja kilpailukykyinen tuote niin laadultaan kuin hinnaltaakin verrattuna kemiallisiin lannoitteisiin. Miksi emme kierrätä tehokkaammin biotuhkiamme metsiin?