Biometsäteollisuuden kasvun kärkenä kestävä kehitys

10.11.2017

PI:n syysseminaari ja Johan Gullichsen -kollokvio nosti esiin jalostustuotteiden mahdollisuuksia

Suomessa riittää metsiä uusien ekologisten jalosteiden valmistamiseksi

Suomen metsien hakkuita on mahdollista lisätä entisestään metsien monimuotoisuus huomioiden, totesi tutkimusprofessori Jari Hynynen Luonnonvarakeskuksesta. Vuosien 1971-2010 välillä metsävarat ovat kasvaneet 81 %, mikä vastaa 47 miljoonaa kuutiometriä. 63 % kasvusta on metsänhoidon ansiota ja 37 % kasvusta johtuu ilmastonmuutoksesta.

Rakeistuksen toimitusjohtaja Sakari Kiviniemi esitti Suomessa syntyvän 65 000 tonnia biotuhkaa vuodessa. Rakeistamalla saadaan metsälannoitetta ja vältetään hukkaa. Rakeistettu biotuhka sopii erinomaisesti kestävään ja tuottavaan käyttöön metsälannoitteeksi.

Sulapacin kehittämässä pakkausmateriaalissa yhdistyvät luksus, ekologisuus ja muokattavuus. Lisäksi valmistusteknologia on skaalautuva ja jo olemassa olevia muovinvalmistusprosesseja voidaan hyödyntää totesi toimitusjohtaja Suvi Haimi.

Boreal Biorefin biojalostamoinvestoinnin lähtökohtana ovat toimiva infra ja raaka-aineen saatavuus Kemijärven lähellä. Hallituksen puheenjohtaja Heikki Nivala kertoi, että tehtaan investointipäätös siirtyy alkuvuoteen. Tavoite on tuottaa 500 000 tonnia vuodessa erilaisia biomateriaaleja kuten havu- ja liukosellua, mikrokiteistä sellua, biosähköä ja mäntyöljyä.

Iltapäivän Johan Gullichsen -kollokviossa esillä uudet kuituratkaisut ja biotuotteet 

Nuoret tutkijat valottivat ajankohtaisia tutkimusaiheita osallistujille.

Koska sellumarkkinat ovat laajentuneet regeneroituihin kuituihin ja nanosellulosaan, Sara Ceccherini Aalto-yliopistosta on kehittänyt selluloosan reaktiivisuuden mittausmenetelmää. Selluloosananofibrillien prosessoitavuuden parantamiseksi Meri Lundahl Aalto-yliopistosta on puolestaan kehittänyt "wet-spinning" -menetelmää. Vinay Kumar Åbo Akademistä keskittyy tutkimuksessaan rullalta rullalle slot die -päällystysmenetelmän kehittämiseen nanoselluloosan barrier- ja toiminnallisten sovellusten parantamiseksi.

Uusien biotuotekonseptien kehittämistyöstä kertoivat Anna-Stiina Jääskeläinen VTT:ltä, Wenchao Xiang Aalto-yliopistosta ja Johanna Lahti Tampereen teknillisestä yliopistosta. Jääskeläinen kehittää ligniinin erotteluun soveltuvaa vihreää liuotinprosessia. Xiang keskittyy vaahtorainaukseen, joka vähentää merkittävästi paperinvalmistuksessa tarvittavan veden- ja energiankulutusta ja Lahti älykkäisiin ja aktiivisiin pakkauksiin.

Heidi Saxell, Stora Enso Biomaterialsilta, Johan Engström Andritzilta, Niklas von Weymarn Metsä Fibreltä ja Juha Lindfors Kemiralta kommentoivat tutkimusaiheita teollisuuden näkökulmasta .

PI:n syysseminaari ja Johan Gullichsen -kollokvio järjestettiin 8.11. Wanhassa Satamassa. Paikalla oli pari sataa alan ammattilaista ja opiskelijaa. Yhdistykseen liittyi kaksi uutta yritysjäsentä: Synchron Tech ja sekä 50 uutta ammattilaista ja opiskelijaa.

Päivän esitykset löydät jäsensivuilta.
 

Päivän aikana jaettiin stipendejä ja tunnustuspalkintoja ansioituneille tutkijoille 32 000 euron edestä:

  • Niilo Rytin palkinto väitöskirjatyöstä "Engineering Nanocellulose Biointerfaces Toward Bioactivity and Strenght" TkT Maija Vuoriluodolle
  • Tutkimusapurahat Shirin Asaadille, Junze Doulle, Saara Hanhikoskelle, Huy Quang Leelle, Annu Rusaselle ja Saija Väisäselle.
  • Valmet Mechanical Pulping -palkinto DI Eero Sääskelle diplomityöstä "Painehiokkeen laadun hallinta taivekartongin valmistuksessa"
  • Johan Gullichsen Award Vinay Kumarille kollokvion parhaasta tutkimuksesta ja esityksestä "Roll-to-roll processing of nanocellulose into coatings for barrier and functional applications"
  • Lisäksi Stenbäck-plaketti Nicholas Oksaselle yhdistyksen eteen tehdystä arvokkaasta työstä
     

Kuvat: Jari Härkönen