Kansainvälisten opiskelijoiden määrä Suomessa on kasvanut merkittävästi viime vuosina samaan aikaan, kun metsäteollisuuden näkymät ja korkeakoulutettujen työllisyystilanne ovat heikentyneet. Tämä on korostanut tarvetta ymmärtää Suomessa valmistuneiden kansainvälisten osaajien integroitumista, työllistymistä sekä heidän halukkuuttaan jäädä maahan.
Suomessa koulutetaan motivoituneita, usein jo valmiiksi alasta kiinnostuneita kansainvälisiä osaajia. Mutta miksi niin moni heistä ei jää Suomeen töihin valmistumisen jälkeen ja mitkä asiat tähän vaikuttavat?
Tätä kysymystä tarkasteltiin tuoreessa PI:n teettämässä diplomityössä, jonka kyselytutkimuksen kohderyhminä olivat kansainväliset metsäteollisuuteen suuntautuvat tekniikan alan korkeakouluopiskelijat, alan ainejärjestöt sekä metsäteollisuuden yritykset. Työn toteutti Tampereen yliopiston materiaalitekniikan opiskelija Noora Salmela.
Kiinnostusta löytyy – esteet hidastavat työllistymistä
Tulokset osoittavat, että kiinnostusta jäädä Suomeen kyllä löytyy – jopa 80% kyselytutkimukseen vastanneista opiskelijoista pitää todennäköisenä työllistymistä suomalaiseen metsäteollisuuteen. Todellisuus on kuitenkin ristiriitainen. Työllistyminen osoittautuu keskeiseksi pullonkaulaksi, ja sen taustalla vaikuttavat useat tekijät. Suomen kielen vaatimus nousee esiin lähes kaikissa vastauksissa. Kielitaitoa pidetään tärkeänä, mutta kielen oppiminen riittävälle tasolle vie aikaa eikä siihen usein saada riittävästi tukea.
Toinen keskeinen tekijä on verkostojen puute. Suomalaisessa työelämässä henkilökohtaisilla kontakteilla ja epävirallisilla verkostoilla on suuri merkitys, mutta kansainvälisille opiskelijoille näiden rakentaminen on usein haasteellista ja lähtökohdat erilaiset. Lisäksi osa opiskelijoista kokee rekrytoinnin ja työnhakuprosessit epätasa-arvoisiksi ja jopa syrjiviksi. Taustalla vaikuttavat niin tiedostamattomat kuin tietoisetkin ennakkoluulot ja asenteet.
Opiskeluaika, joka parhaimmillaan toimii siltana suomalaiseen yhteiskuntaan, ei aina tue tätä tavoitetta. Kansainvälisten ja suomalaisten opiskelijoiden väliset kontaktit jäävät usein vähäisiksi, ja ainejärjestöjen toiminta ei aina tavoita kaikkia. Tämä heijastuu suoraan integroitumiseen, sillä ilman sosiaalisia verkostoja ei synny myöskään ammatillisia kontakteja eikä ymmärrystä suomalaisesta työelämästä. Näin syntyy tilanne, jossa halu jäädä Suomeen on olemassa, mutta edellytykset puuttuvat.
Ratkaisu vaatii yhteistyötä kaikilta
Mitä tilanteelle pitäisi tehdä? Yksinkertainen vastaus on, että kaikki voivat tehdä osansa. Tilanne ei ratkea yksittäisellä toimenpiteellä. Kyse on useiden tekijöiden yhteisvaikutuksesta, ja siksi myös tehokkaat ja toimivat ratkaisut edellyttävät panosta kaikilta tahoilta sekä yhteistyötä eri toimijoiden välillä.
Kansainvälisiltä opiskelijoilta tarvitaan aktiivisuutta eli esimerkiksi osallistumista tapahtumiin, verkostoitumista, työnhakutaitojen kehittämistä ja suomen kielen opiskelua heti opintojen alusta lähtien.
Työnantajien on puolestaan tarkasteltava kriittisesti rekrytointikäytäntöjään ja erityisesti kielivaatimuksiaan sekä tarjottava enemmän matalan kynnyksen mahdollisuuksia, kuten harjoittelupaikkoja ja lopputyöaiheita.
Ainejärjestöt voivat toimia tärkeänä siltana, rakentamalla kontakteja yrityksiin ja kehittämällä toimintaansa inklusiivisemmaksi ja kansainvälisiä opiskelijoita paremmin huomioivaksi.
Mahdollisuus, jota ei kannata menettää
Kyse ei ole yksittäisestä ongelmasta, vaan useiden tekijöiden yhteisvaikutuksesta. Siksi ratkaisutkaan eivät ole yksittäisiä toimenpiteitä, vaan vaativat pitkäjänteistä yhteistyötä ja halua muutokseen koko sektorilta. Kansainväliset opiskelijat eivät ole pelkkä resurssi. He ovat mahdollisuus, jonka hyödyntäminen ratkaisee osaltaan suomalaisen metsäteollisuuden tulevaisuuden, joka ei rakennu pelkästään teknologian tai investointien varaan, vaan ennen kaikkea ihmisten.
Diplomityön keskeinen viesti on selvä: tietoa haasteista on paljon, nyt vaaditaan tekoja. Jos Suomi haluaa pitää kiinni täällä koulutetuista osaajista, on integroitumisen ja työllistymisen esteitä purettava määrätietoisesti.
Tarkemmin aiheen taustoista, tuloksista ja johtopäätöksistä voi lukea diplomityöstä TÄÄLLÄ.
Tiivistelmä diplomityön tuloksista TÄÄLLÄ.
Teksti: Noora Salmela