Kevätkauden kolmas verkkoseminaari tiivisti koronapandemian vaikutukset metsäteollisuuteen ja käsitteli suomalaisten kiinnostusta metsiä ja puunjalostusta kohtaan kevään aikana.
Metsien Suomi -kampanja on tavoittanut ja kiinnostanut ihmisiä kevään aikana
"Keväällä alkanut Metsien Suomi -kampanja on tavoittanut erinomaisesti suomalaisia eri medioissa", iloitsi Metsäyhdistyksen toiminnanjohtaja Kirsi Joensuu. Ulkomainoksissa, verkossa ja lehdissä on tuotu esiin faktoja Suomen metsistä ja metsänhoidosta:
- Suomessa kasvaa yli puolet enemmän puuta kuin 50 vuotta sitten.
- Suomessa istutetaan joka vuosi 150 miljoonaa puuta.
- Suomalainen asuu keskimäärin 700 metrin päässä lähimetsästä.
- Suomessa kaadetun puun tilalle istutetaan neljä uutta.
- Yli puolet Euroopan suojelumetsistä on Suomessa.
Eeva Litmanen antoi äänensä televisio- ja radiomainoksiin. Televisiossa tuotiin esiin lukuisia suurempaa yleisöä yllättäviä puunkäyttökohteita aina ketsupin ja lääkkeiden sidosaineesta lavuaariin. Myös Billebeinon kanssa toteutettu Metsien Suomi -tuotemallisto on otettu ilolla ja ylpeydellä vastaan. Koronakevät on myös lisännyt kiinnostusta metsien virkistyskäyttöön, mikä on tukenut kampanjaa. Kampanja jatkuu syksyllä.
Koronapandemia on vaikuttanut eri tavoin kuitumateriaalien kysyntään loppukäytöstä riippuen
Pitkällä aikavälillä markkinasellun, pakkausten ja pehmopaperien kysyntä jatkaa tasaista kasvuaan ja graafisten papereiden laskee, arvioi bioteollisuuden konsultointiliiketoiminnan johtaja Saara Söderberg AFRYltä. Paperi- ja kartonkimarkkinoiden sekä sellumarkkinoiden ennustetaan molempien kasvavan 1,2 % vuosittain eli 60 miljoonaa tonnia vuosien 2018-2030 aikana.
Koronapandemian lyhyemmän aikavälin vaikutukset näkyvät nyt kuitenkin selkeästi. Kiinassa odotettiin sellun hinnan nousua 2019 alkaneen hintasyöksyn jäljiltä, mutta koronapandemia muutti tilannetta varastojen täyttyessä. Sellun kysynnän ennustetaan laskevan tänä vuonna 2,5 % markkinasellun kysynnän epävarmuuksista ja suurista varastoista johtuen. Kiinan kierrätyskuiden heikko saatavuus ja talouden hidas elpyminen ensimmäisestä pandemia-aallosta parantavat hieman näkymiä.
Saara Söderberg nosti esiin loppukäytön merkityksen koronan vaikuttavuuteen: ”Globaalisti pandemia lisäsi pehmopaperin ja hygieniatuotteissa hyödynnettävän revinnäissellun kysyntää, kun taas graafisten papereiden ja pakkausten kysyntä hiipui.”
Jatkuvasti lisääntynyt hygieniatietoisuus ja käsihygieniaan panostaminen kasvattavat pehmopapereiden kysyntää peittämällä alleen eristäytymisen ja talouden laskun vaikutuksen. Ruokapakkausten ja verkkopakkaamisen lisääntynyt kysyntä sen sijaan ei ole auttanut kompensoimaan teollisen pakkaamisen eikä luksuspakkaamisen merkittävää vähentymistä. Aiemmin vahva korrelaatio BKT:n ja pakkauskartongin kysynnän kesken ei todennäköisesti toteudukaan pandemia-aikoina.
Olemassa oleva pilvipalvelu pelasti jätevesien käsittelyyn erikoistuneen yrityksen liiketoiminnan
Kun Toihan Oy aloitti yritystoiminnan kattavalla kenttätyöllä 2015-2017, selvisi että yli 20 % vuosittaisesta ympäristökuormasta johtuu olemassa olevien jätevesipuhdistamojen häiriöistä. Tarve ja liiketoimintapotentiaali parempaan jäteveden käsittelyyn oli olemassa.
Nykyään aktiivilietelaitoksen diagnosointi ja optimointi hoituu reaaliaikaisesti modernilla pilvipalvelulla. Ennakoivan analytiikan avulla voidaan välttää häiriöiden syntymiset, ja pilvipalvelu on mahdollistanut liiketoiminnan skaalaamisen.
”Olemassa oleva etäpalvelu on pelastanut liiketoimintamme koronakeväänä ja kehitystyötä on jatkettu edelleen. Asiakkaiden toiminnan käyttökustannukset sekä jätevesikuorma ovat pienentyneet entisestään”, totesi Toihanin toimitusjohtaja Heikki Hannukainen.
Kaikki kevään verkkoseminaarien tallenteet ja esitysmateriaalit löytyvät jäsensivuilta.
Webinaarit jatkuvat syksyllä, pysy kuulolla!