VTT julkaisi maaliskuun loppupuolella laskelmat ja vähähiiliskenaariot nimeltä CNS ja BioEco, joista jälkimmäisen mukaan Suomen metsäteollisuuden tuotannon arvo voi jopa kaksinkertaistua nykyisestä vuoteen 2050 mennessä, mikäli teollisuus panostaa korkean lisäarvon biotuotteisiin ja markkinat kehittyvät.
Suomalaisen metsäbiomassan lisäarvon kasvu perustuu sen hyödyntämiseen muun muassa komposiiteissa ja muissa muovia ja puuvillaa korvaavissa tuotteissa. Tällaisia ovat esimerkiksi pakkausmateriaalit ja tekstiilit. VTT:n näkemyksen mukaan metsäsektorin tuotannon arvon tuplaaminen vastaa 3 % bruttokansantuotteesta ja tarkoittaa metsäteollisuuden viennin kasvua 33 %:lla vuonna 2030.
Huikeita lukuja, mutta millä se tehdään? Näkemyksemme mukaan tulevaisuuden lisäarvoa tuottavia kärkiä metsäteollisuudessa ovat muun muassa nanoselluloosa, selluloosa, ligniini, materiaalien keventäminen, 3D-tulostus ja paksut kuituvaahdot, joilla voidaan tulevaisuudessa korvata öljypohjaisia muovipakkauksia ja pakkausmateriaaleja.
Edellyttääkö kehitystyö yrityksiltä massiivisia investointeja? Ei, sillä yritykset voivat kulkea kohti uusia tuotteita testaamalla ja kehittämällä niitä yhteistyössä kanssamme VTT:n infroissa.
Esittelemme PulPaper-messuilla uuden SAMPO-pilotointilaitteistomme, joka on suunniteltu tulevaisuuden tuotteiden demonstroimiseen. Se soveltuu myös puristamattomien kuitutuotteiden sekä paksumpien rakenteiden, kuten pakkausvaahtojen ja eristemateriaalien valmistukseen. Ohuita puristamattomia kuitutuotteita voidaan hyödyntää esimerkiksi kuitukangassektorilla tulevaisuuden hygieniatuotteissa. Se on muuten sektori, jonka odotamme kasvavan voimakkaasti lähitulevaisuudessa.
Toinen yritysten kannalta mielenkiintoinen kehitysympäristö on VTT:n Bioruukki, jossa tutkimme ja kehitämme yhdessä yritysten kanssa metsä- ja maatalouden biomassan sekä teollisuuden ja yhdyskuntien sivu- ja jätevirtojen prosessointia.
Tulevaisuuden kärjistä 3D-tulostus on läpimurtoteknologia, joka avaa mielenkiintoisia mahdollisuuksia biomateriaaleille. Tällä hetkellä 3D-tulostuksessa on keskitytty lähinnä metallien ja muovin tulostamiseen, mutta potentiaalia löytyy huomattavasti laajemmin. Olemme VTT:llä testanneet 3D-tulostusta muun muassa selluloosapohjaisten hydrogeelien ja pastojen valmistukseen.
Tulevaisuuden sovelluskohteita ovat hyvin todennäköisesti On Demand-tuoteratkaisut, mikä tarkoittaa, että tuotteita valmistetaan vain tarpeeseen ja räätälöidysti, jolloin valmistusprosessista ei synny ylimääräistä jätettä. Se on itseäni kiehtova ja motivoiva 3D-teknologiaan ja parempaan tulevaisuuteen liittyvä ajatus.
PulPaper-tapahtuman Biomateriaalien 3D-tulostusseminaari 29.5. on hyvä läpileikkaus 3D-tulostuksen maailmaan ja antaa kuulijalle käsityksen, millaisia mahdollisuuksia se tarjoaa tulevaisuudessa biomateriaaleille. Päivän ohjelma sisältää markkinanäkymiä, tiedemaailman puheenvuoroja, yritysnäkökulmia ja monipuolisen läpileikkauksen sovellusmahdollisuuksista.
Nähdään PulPaper-messujen 3D-seminaarissa!
Katariina Torvinen, tutkimuspäällikkö
Teknologian tutkimuskeskus VTT
