PI:n kunniajäsen, tekniikan tohtori, professori
HANNU PAULAPURO
PROFESSORI HANNU PAULAPURO kuoli pitkäaikaisen sairauden uuvuttamana Vantaalla 8.6.2019.
Professori Paulapuro syntyi Raumalla 7.1.1947 ja valmistui ylioppilaaksi Rauman Lyseosta vuonna 1965. Samana vuonna hänet hyväksyttiin opiskelemaan silloiseen Helsingin Teknilliseen Korkeakouluun syventymiskohteenaan paperitekniikka. Vuonna 1971 suoritetun diplomi-insinööritutkinnon aikana hän oli jo työelämässä Jaakko Pöyry Oy:n palveluksessa. Tekniikan tohtoriksi Hannu Paulapuro valmistui 1979. Paperitekniikan professori Niilo Rytin ehdotuksesta Hannu Paulapuro kehitti väitöskirjatyössään yhdessä professori Hannu Mannerin kanssa silloisessa paperiteollisuudessa ainutlaatuisen hiomon automaattisen ohjausjärjestelmä AGMOn.
Väitöskirjansa valmistuttua ja ennen siirtymistään Oy Keskuslaboratorio Ab:n palvelukseen v. 1984 Paulapuro jatkoi työskentelyä Jaakko Pöyry Oy:n eri tehtävissä Suomessa ja USA:ssa. TKK:n paperitekniikan professoriksi hänet nimitettiin v. 1990, josta virasta jäi eläkkeelle 2010.
Professorina ja tutkijana Paulapuron työ hakee vertaistaan. Hänen johdollaan ja ohjauksessa valmistui yli 350 diplomi-insinööriä sekä 50 tekniikan lisensiaattia ja tohtoria. Erityisesti on mainittava professori Paulapuron panos International Graduate Linkage Program -ohjelmassa sen alusta alkaen vuodesta 1987 ja jonka johtajana hän toimi vuosina 1992–
2002. Tämän jatkeeksi perustettiin myöhemmin englanninkielinen tohtorikoulutus PaPSat, jonka johtajana hän myös oli vuosina 1995–2010. TKK:n puunjalostusosasto oli siten Paulapuron johdolla toteuttanut kansainvälistymisaatetta jo huomattavasti aiemmin kuin suuntauksesta tuli Aalto-yliopistossa valtavirtaa. Professorin tehtäviensä ohella Paulapuro osallistui aktiivisesti Finnpap Oy:n sisällä toimineen Paper Science Schoolin työhön. Sen tarkoituksena oli tutustuttaa suomalaista paperia maailman eri kolkilla markkinoivia henkilöitä sellun- ja paperinvalmistuksen salaisuuksiin.
Professori Paulapuron kirjallinen tuotanto käsittää useita satoja kansainvälisiä artikkeleita ja konferenssiesitelmiä. Hänen tutkimusintressinsä kohteina olivat muun muassa prosessidiagnostiikka, mekaanisten massojen valmistus, märkäpuristus, paperin valmistus suurista sakeuksista sekä kuitu- ja paperifysiikka. Julkaisutoiminnan yhteydessä on vielä mainittava suuren työpanoksen vaatinut kirjasarja Papermaking Science and Technology. Kirjasarjan ensimmäisen version päätoimittajina olivat prof. Paulapuro ja prof. Gullichsen. Sarja, jonka julkaisijana ja kehittäjänä Puunjalostusinsinöörit (PI) toimii, on edelleen maailmalla yleisesti käytössä. Sen myötä Suomi on vahvistanut asemansa puunjalostusteollisuuden globaalisti arvostettuna osaajana niin teoriassa kuin myös käytännössä.
Hengästyttävän työpanoksensa tunnustuksena professori Hannu Paulapurolle on myönnetty lukuisia huomionosoituksia, joista merkittävin on vuonna 2012 toteutunut Paper Industry International Hall of Fame (PIIHF)-nimitys. Kansainvälisesti professori Paulapuro huomioitiin myös mm. TAPPI Fellow-huomionosoituksella vuonna 1998 ja hän vastaanotti arvostetun Johannes van de Akken -palkinnon vuonna 2000. Useiden palkintojen ja huomionosoitusten myöntämisen ohella, Puunjalostusinsinöörit (PI) kutsui Hannu Paulapuron kunniajäsenekseen vuonna 2014.
Professori Hannu Paulapuron elämäntyö on vahvistanut merkittävällä tavalla suomalaista alan osaamista ja syventänyt kansainvälistä opiskelijavaihtoa. Hän oli vaativa mutta pidetty opettaja ja tutkijoille ongelmatilanteissa kannustava tuki.
Jaakko Laine, Jouni Paltakari, Eero Hiltunen
Kirjoittajat ovat professori Paulapuron työtovereita.