PI:n ja FinnCERESin järjestämässä tilaisuudessa tutustuttiin nuoriin tutkijoihin sekä biotalouden innovaatioihin.
Puunjalostusinsinöörit (PI) ja materiaalien biotalouden lippulaiva FinnCERES järjestivät 21.9. tutkimuksellisen iltapäivän otsikolla Talents for the Future Bioeconomy Haukilahden lukiossa ja verkossa.
PI:n toimitusjohtaja Antti Lindqvist avattua tilaisuuden projektijohtaja Raimo Kaunismäki Infinited Fibre Companystä kertoi tilaisuuden pääpuheessa, miksi tekstiiliteollisuuden tulisi viimeinkin ”menettää neitsyytensä”.
”Sadan miljardin dollarin arvosta tekstiilejä haaskataan vuosittain joko kaatopaikoille tai poltetaan, ja alle 0,5 prosenttia tekstiilikuiduista on kierrätettyjä. Tämä siitä huolimatta, että tekstiilien kysyntä on kaksinkertaistunut viimeisen 20 vuoden aikana”, hän sanoi.
Kaunismäen ratkaisu tähän on Infinna- eli selluloosakarbamaattiteknologia, jonka ansiosta puuvillapitoisesta tekstiilijätteestä – tai muista selluloosapitoisista jätteistä tai sivuvirroista, kuten oljesta tai paperista – voidaan tehdä uutta tekstiilikuitua. Infinna tuntuu ja näyttää luonnonkuidulta, ja sillä voidaan korvata neitseellistä puuvillaa.
Ensimmäinen kaupallisen mittakaavan Infinna-tehdas on suunnitteilla Kemiin. Tuotantolaitteisto rakennetaan entisen Veitsiluodon paperikone 5:n tilalle, ja sen odotetaan olevan valmis aloittamaan tuotannon vuonna 2025.
Yhteistyökumppaneina on jo nyt suuria vaatebrändejä.
”Olemme jo myyneet ensimmäisen kolmen vuoden tuotannon 80–90-prosenttisesti. Olisimme voineet myydä sen kokonaankin, mutta jätimme tarkoituksella hieman puskuria.”
Arvomateriaaleja lignoselluloosasta
FinnCERES on Aalto-yliopiston ja VTT:n monitieteinen osaamiskeskittymä, jossa kehitetään puupohjaisia materiaali-innovaatioita tukemaan kestävää taloudellista kasvua.
FinnCERESin tieteellinen päätutkija, professori Monica Österberg Aalto-yliopistosta kertoi, mihin kaikkeen vuonna 2018 alkaneessa, ja vastikään toisen nelivuotiskauden rahoituksen Suomen Akatemialta saaneessa hankkeessa on keskitytty.
”Haluamme valjastaa lignoselluloosan arvoiseensa hyötykäyttöön ja luoda siitä arvokkaita materiaaleja kestävää tulevaisuutta varten”, hän sanoi.
Pääteemoja, joiden ympärille tutkimus keskittyy, ovat perustan luominen tulevaisuuden biojalostamolle, veden tai ilman puhdistamiseen tarvittavat materiaalit, muovia korvaavat funktionaaliset materiaalit sekä esimerkiksi elektroniikassa ja optiikassa käytettävät sovellukset.
”Emme esimerkiksi halua ainoastaan korvata muovia, vaan haluamme ylittää muovin ominaisuudet näillä materiaaleilla”, Österberg painotti.
Lähempään tarkasteluun hän nosti kaksi esimerkkiä: ligniinipohjaiset liimat, joilla voidaan esimerkiksi lisätä puun osuutta puurakentamisessa sekä uusi, ekologisempi tapa valmistaa orgaanisia väriaineita, joita käytetään esimerkiksi aurinkokennoissa ja nanolääketieteessä.
Lisäksi hän esitteli FinnCERESin muuta toimintaa sekä sen piirissä toimivien nuorten tutkijoiden saavutuksia.
Nuoret tutkijat esittäytyivät
Loppuiltapäivä oli omistettu nuorille tutkijoille. Ensiksi pääsivät ääneen kolme PI:n postdoc-stipendin aiemmin saanutta tutkijaa, jotka kertoivat nykyisistä projekteistaan sekä omasta urapolustaan stipendin saamisen jälkeen: Karoliina Junka toimii Ruotsin valtion innovaatiotoimisto Vinnovassa ohjelmapäällikkönä. Krista Koljonen on postdoc-tutkija ja antibakteerisia ja esimerkiksi biopohjaisia kasvomaskeja kehittävän BioProt-projektin projektipäällikkö LUT-yliopistossa Lappeenrannassa. Viimeisenä Fuaad Panikaveetil Ahamed Kutty Åbo Akademista kertoi tutkimuksestaan; nanoselluloosapinnoitteisiin liittyvistä simulaatioista.
Lopuksi kuultiin vielä kolmen minuutin hissipuheet kymmeneltä nuorelta tutkijalta, jotka edustavat Suomea lokakuussa Marcus Wallenberg -palkintotilaisuuden yhteydessä järjestettävässä Young Researchers’ Challenge -tapahtumassa Tukholmassa.
Katso esitykset, tallenne ja tunnelmakuvat jäsensivuilta.