Puunjalostusinsinöörien syysseminaari järjestettiin Kansallismuseossa – nykytyylin mukaisesti hybriditapahtumana. ”Yrittäjyydellä lisää innovaatioita” -teemoitetun seminaarin yhteydessä pidettiin myös PI:n syyskokous sekä valittiin ForestBioPitch-kilpailun voittaja.
PI:n syyskokouksessa esiteltiin yhdistyksen toimintaa ja tapahtumia, käsiteltiin jäsenasiat ja jaettiin stipendejä ja tunnustuspalkintoja liki 65 000 euron edestä. Stenbäck-plaketilla palkittiin yhdistyksen hyväksi tehdystä arvokkaasta työstä PI:n puheenjohtajana toiminut Riikka Joukio sekä Paperi ja Puu Oy:n edellinen hallituksen puheenjohtaja Lauri Verkasalo.
47 000 euron arvoisen PIPostdoc- stipendin vastaanotti PhD Fuaad Panikaveetil Ahamed Kutty (Åbo Akademi), Valmet Sustainable Pulping- tunnustuspalkinto erinomaisesta opinnäytetyöstä jaettiin DI Jonna Jyrämälle ja lisäksi PI:n tutkimusapuraha jaettiin viidelle jatko-opiskelijalle. Tutkimusapurahalla halutaan tukea nuoria tutkijoita metsäteollisuuden alan tutkimustyössä ja jatko-opinnoissa. Stipendiaatit olivat: M.Sc. Hamidreza Ahadian, M.Sc. Liqiu Hu, M.Sc. Rui Liu, M.Sc. Elham Khalati, M.Sc. Jose Maria Cucharero Moya.
Syysseminaarin aluksi esiintyi ForestBioFacts-oppimisympäristön ”Recycled Fibre” -teeman päätoimittaja professori Samuel Schabel Darmstadtin teknillisestä yliopistosta Saksasta. Schabel korosti paperia loistavana pakkausmateriaalina, joka myös kiertää tehokkaasti. Jopa niin tehokkaasti, ettei kierrätysasteen nosto ole enää ympäristön kannalta hyödyllistä. Haasteitakin on, sillä väärin tehtynä kierrätys aiheuttaa vaikeuksia myös kierrätyskuitua hyödyntäville tehtaille. Kuluttajan roolikaan ei ole ihan helppo, sillä oikea keräysastian valitseminen pakkauksille voi olla hankalaa kryptisten pakkausmerkintöjen vuoksi. Eurooppa on Schabelin mukaan paperin kierrätyksessä maailman ykkönen. Paperikuitu kierrätetään Euroopassa CEPI:n tilastojen mukaan keskimäärin 3,8 kertaa vuodessa.
Tanskasta etänä esiintynyt Alf Rehn puhui yrittäjyydestä ja innovaatioiden johtamisen tulevaisuudesta. Innovaation, designin ja johtamisen professorina Syddansk Universitetissa Odensessa työskentelevän Rehnin mukaan jatkossa peli innovoinnin kentällä kovenee, työkalut paranevat ja myös uudet innovaatiokulttuurit nousevat. Työkaluilla Rehn viittaa muun muassa tekoälysovelluksiin sekä erilaisten digitaalisten VR- ja AR-työkalujen lisääntyvään käyttöön.
Rehnin mukaan emme ole vielä innovoinnin kriisissä, mutta näemme jo kriisin muodot. Innovointi muuttuu aiempaa haastavammaksi. Erityisesti siksi, että ”alemmilla oksilla kasvavat hedelmät ”on jo poimittu. Uudet innovaatiot kypsyvät korkeammalla ja niiden saavuttamiseksi pitää tehdä paljon työtä. Samalla pitää miettiä uusiksi myös innovoinnin perusteita. Lineaarinen, ongelmakeskeinen ja insinöörivetoinen innovointiprojekti ei ole välttämättä tehokkain. Kokeilevampi Shenzhenin innovaatiokulttuuri perustuu tiettyyn darwinismiin – markkinoille päästetään sovelluksia, joista vahvimmat jäävät henkiin. Suomen ja muiden Pohjoismaiden olisi hyvä löytää oma tiensä, ehkäpä jostain USA:n Palo Alton ja Kiinan Shenzhenin innovaatiokulttuurien välistä, Rehn sanoo.
Alf Rehnin keynote-puheenvuoron jälkeen Partner Jussi Sainiemi Voima Patrtners -rahastosta avasi näkökulmia bioalan innovaatioihin sijoittamisesta ja TkT, tutkijainsinööri Anni Lähdetie PRH:sta suomalaisten yritysten IPR-asioiden tilannetta. Toimitusjohtaja Sami Selkälä Innomost Oy:stä tarjosi kiinnostavan startup-yrityksen casen liittyen koivusta valmistettaviin kosmetiikkaraaka-aineisiin.
Seminaarin tallenne ja esitysmateriaalit on nähtävissä PI:n jäsensivuilla