PulPaper 2022 -messuilla syvennyttiin ForestBioFacts -oppimisympäristöön.
Metsäteollisuuden kestävyyshaasteisiin vastaaminen vaatii tarkkaa tuotantoprosessien kontrollia ja hallintaa.
Puunjalostusinsinöörien järjestämässä seminaarissa esiintyivät ”Environmental control and management” -teeman päätoimittaja, Aalto-yliopiston professori Olli Dahl sekä sellu- ja paperiteollisuuden jätevesien käsittelyyn erikoistuneen Toihan Oy:n teknologiajohtaja Sakari Toivakainen.
Koska kestävyyshaasteet ovat nykyisin aina läsnä, on lähtökohta huomioitava myös metsäteollisuuden kaikissa prosesseissa, huomautti professori Dahl.
ForestBioFacts on maailman suurin biometsätalouden digitaalinen oppimisympäristö. Kaikkiaan 16 teemaa sisältävä aineisto kattaa koko arvoketjun metsäpohjaisista tuotteista teknologioihin.
– Olen työskennellyt näiden kysymysten parissa jo pitkään. Alan teollisuudessa pystytään tekemään paljon asioita, jolla on suuri merkitys ympäristöllisesti. ForestBioFacts -ympäristön avulla muutammekin nyt selkeästi suuntaa siinä, kuinka opetamme jatkossa laajoja asiakokonaisuuksia.
Dahlin mukaan tähän maailmanaikaan kaikki haluavat olla toiminnoissaan ympäristöllisesti kestäviä. Mutta se, mikä omin silmin katsottuna näyttää kestävältä, ei aina sitä olekaan. Kestävyys on iso asia, jota ei aina ymmärretä oikein.
– Kerron aina myös kursseilleni haluaville, useinkin kemiataustaisille opiskelijoille, että ennen kuin tulette, niin tarkistakaa tämä ja tämä. Muutoin heidän saattaa olla hankalaa ymmärtää sitä, että ympäristölliset asiat kattavat kaiken ja ne on otettava huomioon kaikissa prosesseissa.
Kiinni jätevesien analytiikkaan
Toihan Oy:n teknologiajohtaja Sakari Toivakainen kävi alkuun läpi yrityksensä varsin lyhyttä mutta tiivistahtista historiaa. Kahdeksan vuotta sitten perustettu Toihan on erikoistunut sellu- ja metsäteollisuuden jätevesien analysointiin ja niiden käsittelyprosessien kehittämiseen.
Yrityksen vauhti on ollut ripeää. Toihan esitteli neljä vuotta sitten PulPaper -messuilla ensimmäisen jätevesien prosessioptimointiin kehittämänsä ennakoivan analytiikan järjestelmän. Nyt vuonna 2022 yhtiö esitteli messuilla uuden konenäköön perustuvan Flocmark -järjestelmän, jolla voidaan tarkastella ja analysoida jäteveden mikroskooppikuvia.
Toivakaisen mukaan yhdyskunta- ja teollisuusjätteen käsittelyssä on yleisestikin ajatellen edetty varsin nopeasti – sinälläänhän jätevesien prosessointia on harjoitettu jo yli sadan vuoden ajan.
Se mikä on vasta viime vuosikymmeninä tehostunut erittäin nopeasti, on jätevesien ja -liemien analytiikka. Kuvailevasta analytiikasta on siirrytty ennustavaan ja sittemmin myös jo toimintaa ohjaavaan analytiikkaan. Pilvipalvelupohjaiset toimintaprosessien ohjaus- ja optimointijärjestelmät edustavat datapohjaisten analysointijärjestelmien ns. toista sukupolvea. Sellaisia myös tarvitaan kiertotalousmallien mukaisessa jätevesien hallinnassa.
Vaikka tuotekehitys on myös Toihanille luonnollisesti ensisijaisen tärkeää, johtuu analytiikkamenetelmien nopea kehitys Toivakaisen mukaan pohjimmiltaan teknologian nopeasta kehityksestä. Tietokoneiden nykyiset laskentatehot mahdollistavat näet mallinnukset, jollaiset eivät vielä vuosikymmen sitten olleet lainkaan mahdollisia.