2. September 2011
Kirjoittajat: Heikki Sara, Jouni Huuskonen
Companies: Ahlström, Tampella, Valmet, Yhtyneet Paperitehtaat
People: Arto Hangaslammi, Jouni Huuskonen, Matti Haukijärvi, Pekka Aho, Seppo Särelä, Taisto Tienvieri, Ulla Forsström
4.3. Kolmannen sukupolven sc-konsepti (Jämsänkoski PK6)
Jämsänkosken PK 6
Jämsänkosken PK 5:n konsepti oli erinomaisen kustannustehokas ja tilauksia riitti, kun asiakkaat arvostivat etenkin paperin ylivoimaisen hyvää painokoneajettavuutta (vähän katkoja). Painatuslaatu oli tyydyttävä, mutta yhä useammin alkoi tulla huomautuksia paperin yläpuolen painatussileyden puutteesta ja alapuolen liiallisesta värinabsorptiosta. Kilpailijat paransivat vähitellen sc-paperinsa laatua. Myös lwc:n laatua paranneltiin niin, että se huolimatta korkeammasta hinnasta houkutteli yhä enemmän aikakauslehtikustantajia. PK 5:n laadun parantamiseen tähtäävät selvitykset käynnistyivätkin jo startin jälkeen. Runsaan viiden vuoden kuluttua startista (1988) nähtiin teknologisten mahdollisuuksien lisääntyneen niin paljon, että uuden, entistäkin uljaamman sc-konseptin tutkimus- ja kehitysprojekti käynnistettiin hiljaisesti. Vuonna 1991 t & k- projekti liitettiin PK 6:een johtaneeseen investointiprojektiin. Investointiprojektia veti DI Matti Haukijärvi ja t & k- projektia DI Jouni Huuskonen. PK 6 starttasi lokakuun 1992 alussa. Konekoko nousi taas PK 5:een verrattuna tuotantomäärällä mitaten 50 %.
DI Seppo Särelän tutkimuksissa PK5:n paperin rakenteessa havaittiin kaksi painettavuutta heikentävää puutetta. Yläpuolen sileyttä heikensi hienoaineksen puute. Puutetta lisäsivät jäykkien pitkien hierrekuitujen muodostamat ”kuopat”. Kuituhienoaines osoittautui täyteainetta tärkeämmäksi sileyden tekijäksi. Paperin alapuoli oli yläpuoleen verrattuna vähemmän tiivistä. Tämä johtui pääosin siitä, että puristinosa poisti vedestä liian suuren osan ylöspäin. Myös viiramarkkeeraus heikensi painojälkeä. Paperin formaatio oli tyydyttävä.
Enemmän hienoainesta ja taipuisampia pitkiä kuituja sisältävällä hierteellä siis pitäisi saada painettavuudeltaan parempi sc-syväpainopaperi. Tämä hypoteesi osoittautui oikeaksi. Rako-sihtaukseen perustuvat uudet lajittelukytkennät osoittautuivat avainkeinoksi tällaisen hierteen tuottamisessa. Sekä Ahlström että Tampella toivat markkinoille 80-luvun puolivälissä omat lankasihtikonstruktionsa, joka mahdollisti uudet paremmat, ja myös yksinkertaisemmat lajittelusysteemit. Energiaa ei selvästi hienomman hierteen tekemiseen tarvittu aiempaa enempää. Kehitystyön priimus moottori Yhtyneillä oli DI Taisto Tienvieri.
Hierteen hienoainesjaetta ei kuitenkaan saada hiokkeen tasolle näillä uusillakaan tekniikoilla. Paperin lujittamiseen tarvittava selluannostus on hierteellä kuitenkin niin paljon alempi, että paperissa päästään hyvin samanlaiseen hienoainesmäärään. Hierteen parempaa lujuutta ei kannata hyväksikäyttää myös hienoaineena toimivan täyteaineen osuuden nostamiseen.
Hienojakeet ”riittävät” paremmin antamaan hyvät painatusominaisuudet, jos ne saadaan paperin pintaosiin. Valmetin kanssa 80- luvun lopulla tehty yhteistyö johti tässä suhteessa upeaan tulokseen, Speedformer HS-SC kitaformeriin. DI Pekka Aho, DI Ulla Forsström ja teknikko Arto Hangaslammi olivat kehitystyössä Yhtyneitten avainhenkilöitä. Formeri kykeni nostamaan hienoainekset paperin pintaan ja samalla lailla paperin molemmin puolin. Syntyi joidenkin keksimä termi ”internally coated paper”. Kun märkäpuristus ja superkalanterointi tehdään symmetrisesti, tuloksena on ”lähes lwc:n veroinen syväpainopaperi”. Lwc pitää kuitenkin syväpainovärin hieman paremmin pinnalla antaen paremman tummien sävyjen tasaisuuden ja painojäljen kiillon. Konsepti on erittäin tuotantotehokas ja sen laatupotentiaali on suuri. Sillä kyettiin valtaamaan lwc:ltä myyntiluettelomarkkinaa. Kone on pitänyt kahdesti hallussaan sc-koneiden nopeuden maailman ennätystä (ylitti esim. nopeuden maili minuutissa ensimmäisenä maailmassa). Konseptilla voi tehdä myös ”normaalilaatuista” sc-syväpainopaperia kustannustehokkaasti. Mainittakoon, että teknisten uutuuksien ohella tehokkuuden ja laadun tasaisuuden parantumiseen vaikutti oleellisesti uuden muotoinen tiimityö tuotannossa, jolla parannettiin tiedonkulkua ja osaamista.