4.4. WSOP-paperi

2. September 2011

Kirjoittajat: Peter Sarelin, Heikki Pakarinen
Companies:  Finnpap, Metsäliittos
People: Erkki Torpström, Göran Lindholm, Heikki Nisu, Heikki Pakarinen, Isto Nikamaa, Karl-Ove Gottberg, Pehr-Eric Pått, Pekka Aho, Peter Sarelin ,Timo Vuori

4.4. WSOP-paperi

'WSOP, Heat Set Web Offset painatukseen kehitetty SC-paperi'

WSOP, ensimmäinen HSWO-painatukseen tarkoitettu SC-paperilaji, on esimerkki uutuustuotteesta, joka todella valloitti uuden loppukäyttöalueen. HSWO-painomenetelmässä oli perinteisesti käytetty yksinomaan LWC-paperia ja SC-paperi yksinomaan syväpainossa.

Jo 70-luvulla aikana SC tehtaat toimittivat satunnaisesti koe-eriä HSWO painatukseen, mutta pääongelmaksi tuli useinmiten liiallinen piling; kuitukertymät kumikankaille, joitten vähänväliä toistuvat pesut häiritsivät tuotantoa.

Impulssi SC-offsetlajin kehittämiseksi tuli Englannista -70 luvun lopulla, kun suuret TV-lehdet (TV-Times ja Radio-Times) halusivat jakaa monimiljoonaisten julkaisujensa painatuksen useisiin maakunnallisiin HSWO-painoihin pois lontoolaisista suurista syväpainolaitoksista. Syyksi mainittiin offset-menetelmän joustavuus, kun painettiin paikallisia ohjelma- ym. osioita. Samalla he halusivat LWC:tä halvempaa vaihtoehtoa, koska SC:n ja LWC:n hintaero oli silloin huomattava ja lehdet tehtiin syväpainossa nimenomaan SC:lle.

Vuosina 1979-80 järjestettiin HSWO-painoissa kokeita, joissa painovärit ja muut olosuhteet oli modifioitu mahdollisimman sopiviksi SC:lle. Ensimmäiset Kirkniemen WSOP:n versiot olivat kokeissa mukana. Painojälki oli hyväksyttävä ja kun päästiin kumikankailla jo lähes 100'000 kopion pesuväleihin, niin kustantajat tekivät päätöksen siirtää TV-lehtensä syväpainosta HSWO:hon. Siitä alkoi vuoden, parin positiivinen painatustekniikan kehityskierre SC-offetin sopeuttamiseksi HSWO-mentelmään. Paperin lisäksi värit ja ennen kaikkea niille optimoitu kuvanvalmistus (rasteritiheys, alivärinpoisto ja sävyntoistokäyrä) olivat ratkaisevia nopeaan kehitykseen. Tieto näistä modifikaatioista levisi alalla ja sitä myös levitettiin Finnpapin kautta aktiivisesti. Kirkniemi päätti investoida WSOP:n valmistustekniikkaan ja uusittu PK 1 siirtyi 1984 valmistamaan yksinomaan WSOP:tä.

WSOP-paperin valmistustekniikka

Avaintekijänä paperin offset ominaisuuksien luomiselle oli paperin pinnan lujuuden parantaminen ja pinnan vedenkeston parantaminen. Vedenkeston luomiseen ei auttanut hydrofobiset lisäaineet vaan avaintekijöinä olivat massan ja paperin valmistusprosessin optimointi.

Kulmakiviä päällystämättömän paperin offsetpainatusominaisuuksien parantamiseen olivat:

  • sitoutumiskykyinen mekaanisen massa sekä mahdollisimman vähän heikosti fibrilloituja kuituja (tikkuja)
  • hallittu hieno- ja täyteaineen jakautuminen paperin z-suunnassa.
  • superkalanterointiprosessin optimointi.

Kirkniemen tuotantoa uudistettiin vastaamaan WSOP paperin valmistuksen vaatimuksia. 1981 uudistettiin PK1 tasoviirakone asentamalla uusi kaksoisviira- ja puristinosa. Kaksoisviira edesauttoi lisäämään paperin rakenteen symmetrisyyttä. Tuotantolinjalle asennettiin myös kolmas superkalanteri.

Paperin täyteainemäärän ja kiiltotason nostaminen paransi neliväripainatuksen laatua ja kiiltoa. Myöhemmin superkalanteroinnin taskuhöyrytyksen käyttöönotto mahdollisti paperin kiiltotason nostoa ja täten painetun kiillon parantamista ja pölyämisherkkyyden laskemista.

Laadunhallinnalla puuttui työkaluja paperin offset painatusominaisuuksien seurantaan. Uutena työkaluna kehitettiin WSOP:n testaukseen pölypainatusta Heidelberg arkkipainokoneella.

Kehitystiimit

Avainhenkilöitä WSOP paperilaadun kehityksessä ja valmistusprosessin ja laaduntarkkailun kehityksessä olivat mm:

Kehitys- ja laboratorio

  • Kehitysjohtaja ja myöhemmin tehtaanjohtaja Per-Eric Pått
  • Kehitysjohtaja Heikki Pakarinen - Yhteistyö Finnpapiin, painolaitoksiin ja värivalmistajiin
  • Laboratoriopäällikkö Göran Lindholm
  • Laboratoriomestari Timo Vuori

Mekaanisen massan kehitys

  • Käyttöpäällikkö Pekka Aho
  • käyttöinsinöörit Heikki Nisu ja Isto Nikamaa

Paperikone-tiimi 

  • Tuotantopäällikkö Karl-Ove Gottberg
  • Käyttöinsinöörit Peter Sarelin ja Erkki Torpström