8.4. Sellun valkaisun säätö / AUTOBLEACH

7. August 2008

Kirjoittaja: Pentti O. Hyväri
Companies:  Kaukas, Nokia Oy
People: Ilkka Törnwall, Jaakko Soininenm, Pentti Hyväri, Tapani Lares

8.4. Sellun valkaisun säätö / AUTOBLEACH

Kaukaan sellutehtaan jo 1964 startissa katsottiin niin perusinstrumentoinnin ja toimintojen ohjauksien suhteen olleen siihen saakka tavanomaista paljon pitemmälle automatisoitu. Kaukaalle ensimmäisten joukossa hankittiin automatisoidun keittämön jatkeeksi AUTOCOOK-prosessinohjausjärjestelmä 1970-luvun alussa. Niinpä oli luonnollista, että eräkeittämön kappaheilahtelujen tasaamiseksi tehtaanjohtaja DI Tapani Lareksen ja käyttöinsinööri DI Ilkka Törnwallin mielenkiinto suuntautui valkaisun säädön parantamiseen. DI Pentti Hyvärin HTKK:n erikoistyö ja diplomityö kohdistui metsäteollisuuden prosessitietokonesovellutuksiin ja kokeellinen osa valkaisuprosessin säädön parantamiseen kehittämällä tilastomatemaatisilla menetelmillä ja käytännön tehdaskokein vaihekohtaiset erinomaisesti selittävät matemaatiset mallit, joiden varaan koko valkaisun säätömalli perustui. Oleellisesti uusia suomalaisia keksintöjä olivat jatkuvatoiminen valkaisusuotimelle asennettu vaaleusmittari CORAM sekä POLAROX menetelmä, mikä oli korvannut ORP-mittauksen. Tietokonesäädön päätavoitteeksi oli asetettu eräkeiton jälkeisen kappavaihtelun eliminoiminen valkaisun alussa sekä saavuttaa dynaamisesti tasainen valkaisu optimaallisilla kemikaalioiden käytöillä. Samalla tarkka ja taloudellinen valkaisukemikaalien annostelu, erityisesti valkaisun alussa, vähensi sellukuidun vaurioitumista ja edelleen tasoitti ja paransi sellun laatua. Säätösysteemin konekielisen ohjelmoinnin ja suunnittelun toteutti DI Jaakko Soininen, Nokia Elektroniikka, helmikuussa 1971 PDP 8/L minitietokoneella. AUTOBLEACH – säätöjärjestelmälle saatiin yhteispatentti Kaukas/Nokia Elektroniikka kesken keksijöinä DI Jaakko Soininen ja DI Pentti Hyväri. Yhteenvetona tuloksista voidaan sanoa:

  • Sellun kappavaihtelu putosi valkaisun alussa tasolle +-0,2-0,3 yksikköä tasolta n.+- 4 yksikköä mäntysellulla ja n. +-2 yksikköä koivusellulla.
  • Valkaisukemikaalien kulutussäästöt koko kehitysvaiheen aikana olivat kloori – 25 %, lipeä – 15 % ja kalleimmassa kemikaalissa kloraatissa – 25 %.
  • Sellun laadun paranemisesta ei säätösysteemille arviotu etuja, koska ne oli vaikea verifioida paperitehtaan puolella.

Myöhemmin 1972 AUTOBLEACH- säätöjärjestelmä liitettiin keittämön AUTOCOOK- järjestelmään samaan prosessitietokoneeseen. AUTOBLEACH- järjestelmän kehitystyö osoitti suuntaa valkaisuprosessin säädön pantamiseksi. Myöhemmin valkaisuprosessin säädön kehitys vei erikoisinstrumenttien yhteyteen sovitettuihin ohjelmoitaviin säätölogiikkoihin.